14.3.2013

Hoitoon!

Heippa, postaustaukoa taas kertyi. Tällä kertaa ihan muista syistä kuin jaksamattomuudesta, nimittäin en ole käynyt ratsastamassa 1,5 viikkoon eikä Elviksellekkää  kuulu erikoisempia (:

Todellakin ratsastus taukoa on kertynyt. Osittain siksi ettei minulla ollut kyytiä ja viikonloppuna Nakki oli varattu. Tällä viikolla Nakilla pitäisi olla rokotukset, siksi en arkena ole menossa ja viikonloppuna mummini täyttää pyöreät 80 vuotta ja lähden moikkaamaan häntä ja sukuani (: Elviksen luovutan viikonlopukai hoitoon kaverilleni Katjalle. Katjan ja Rudolfin blogiin pääset tästä. Rudolf on vanha tuttu, ollaan yhessä käyty hallilla ageilemassa ja muutenkin koirat ovat saaneet puuhata paljon yhessä. Niimpä hoitopaikkaa miettiessäni päädyin häneen, koska olemme olleet ystäviä monia vuosia ja tunnen hänet lähestulkoon läpikotaisin. Tiedän miten paljon hän on tehnyt/tekee töitä Ruffen eteen ja koirat tulevat hyvin toimeen. Siksi uskaltauduin antamaan Pölperön heille huostaan vähäksi aikaa (:

Elvis on ihan mahtava, koska vaikka kuinka pitäisin rutiineista kiinni, tarvittaessa Elviksen kanssa voi joustaa lähes jokaisessa asiassa. Todella helppo koira ja valloittaa kylmimmänkin sydämmen ! Olen onnekas kun elämässäni on tuollainen kultakimpale. Vaikka välillä saan harmaita hiuksia ja hermot ovat kireällä sen kanssa, silti aina se yllättää monen vuoden yhdessä olon jälkeen ja muistuttaa miksi me olemme tiimi (: 
Meillä tulee ens syksynä jo neljä vuotta täyteen. Ei siltä todellakaan tunnu. Ihankuin se olis ollu mulla vasta vähän aikaa. Muistan vieläkin sen illan kun Elvis oli ekaa kertaa mukana mun äidillä, makoiltiin sängyllä ja mietin "Ehkä sä oot joskus mun." Eikä mennyt aikaakaan kun omistajamuutospaperit saapuivat ja sain ton lyllerön omaksi. Hetki muutoksen jälkeen makoilin taas sängyllä Elviksen kanssa ja mietin "Nyt se on mun." Oli kyllä hymy herkässä pariviikkoa. Pakko kyllä paljastaa, että kun omistajuus vaihtu mulle ei tullu sellasta fiilistä että jotain niin merkittävää olisi tapahtunut. Näin jälkeenpäin ajateltuna, se johtui täysin siitä että se on yksinkertasesti ollut aina mun koira vaikka papereissa lukisi mitä (: Me vaan kuulutaan yhteen.

Edustus :D 

Nyt tuli pienet kehut mussukalle, toivottavasti ei ollut liian imelää :D Katjan blogista voi seurailla mahtikoira Rudolfin elämää ja Elviksen viikonloppua, sinne varmasti ilmestyy matskua noista kahesta hupsusta (: 

Nauttikaa viikonlopusta ja pitäkää hauskaa! (:


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti